|
Täällä Padasjoki!
Keskiviikko 27.1.2010 /// Freelancer
Aamu on autereisesti avautumassa täällä ihanassa Päijänteen rantamaisemassa. Talvi parhaimmillaan ja kisakeskuksen rakentajat pääsevät nauttimaan aamun raikkaudesta täysin siemauksin. Paikallinen sääreportteri mittasi aamulla -32 astetta selssiusta omasta elohopeastaan. Huoli illan pakkasesta lienee kuitenkin tarpeeton, sillä meteoriittien ennusteiden mukaan lauhtumista tapahtuu iltaan mennessä oikein toden teolla. Illaksi luvassa -15 astetta (+/- jotain). Mallusjoen Rantasta ei olla saatu vielä kiinni, joten täsmäsää antaa odottaa parempia aikoja.
Jos illan kisa uhkaa peruuntua pakkasen takia, tulee siitä ilmoitus tälle sivulle iltapäivällä kahden jälkeen. (=tämä huomautus lienee hätävarjelun liioittelua).
Vancouveria ja Korttelikuppia odotellen, Padasjoki ja Suomi hiljenee.
Jalkaranta-kartan tulikaste kastepisteen ollessa -20,2°C
Torstai 21.1.2010 /// Hirppa
 Vuoden ensimmäinen kupittelu keräsi kirpeän pakkasen säestämänä vajaat neljäkymmentä korttelinkiertäjää Tapanilan hiihtomajalle. Aivan odotusten mukaista trilleriä ei A-radasta saatu, mutta sentään kahden maailmanmestarin kaksinkamppailu saatiin.
A-radan herruuden vei ehkä pienoisella yllätyksellä Assu Ahvenainen. Mies hyppäsi ruoriin ensimmäisen hajontarastin (#2) jälkeen, eikä paikastaan luopunut. Lähimmäksi hännysteli Väisäsen Marko ja kolmanneksi kolkutteli ainoaksi Urheilukoululaiseksi (ei yhteyttä alkuviikon uutisointiin) jäänyt Nopsa Topsa.
Kilpailun jälkeen ratamestari / tuomarineuvostolla oli kuitenkin pala purtavana. Livetys oli osoittanut, että Topi ja ennakon mysteerihenkilöksi osoittautunut Minna K. käytti vilpillisiä keinoja kavutessaan kolmannelle rastille. Tuomarineuvosto oli jo päättänyt hylkäyksen puolesta, mutta maalissa juoksijoiden selitykset (Topin kylläkin hiukan ontui..) osui tuomarineuvoston pehmeään kohtaan. Ja kun tarkemmin kuunteli muidenkin puheita, olisi hylätyksi pitänyt asettaa kai toista kymmentä kaveria. Tuleepahan tiukempi loppukausi.
B-radalla Hasut hassutteli tuplavoittoon. Sisarustenvälisen vei Simo, joka ohitti hiukan pidemmän hajonnan käyneen Emmin juuri hajontarastin jälkeen. Kolmanneksi juoksi pakkasen takia A-radalta B:lle siirtynyt Nykäsen Timo.
C-radalle uskaltautui vain yksi henkilö. Immosen Elina kiersi reilun kaksikilsaisen reippaasti alle puolen tunnin. Saas nähdä tuleeko vastakilpailijoita enemmän kauden mittaan.
Ensi viikolla kuppisirkus siirtyy viime vuoden aloittaneen maaston kimppuun Padasjoelle. Ei muuta kun isommalla ryhmällä vaan Luukon Jukan kiemuroiden kimppuun.
Kuppia, josta tipaton tammikuukin tykkää
Tiistai 19.1.2010 /// Hirppa
Se on taas täällä. Yökupin talvinen tytär: Korttelikuppi 2010.
Kahdeksan osakilpailua kattava kausi pärähtää käyntiin yhteislähdöllä Tapanilan hiihtomajalta. Katuja tallaamaan on lähdössä reilu neljäkymmentä korttelin kiertäjää.
Ratamestari on virittänyt melko harvarastiset, mutta toivottavasti sitäkin reitinvalintarikkaammat radat. Juoksijat tulee käyttämään lasertulostintuoretta "Jalkaranta"-karttaa, jota ratamestari täydensi vielä alkuviikosta niin Eniron helikopterikuvilla kuin ihan paikanpäälläkin.
Kupissa on totuttuun tapaan tarjolla taas LIVE-seuranta. A-rata kuhisee nimekkäitä osanottajia ja kaikille kärkinimille pyritään saamaan seurantalaitteisto. Yksi nimekkäimmistä ilmoittautuneista pidetään pimennossa huomiseen asti. Se voitaneen kertoa, että moni A-ratalainen tulee kokemaan saman, minkä LS-37:n kiistatta paras NuJu-aloittaja joutui kokemaan Vammalan NuJun aloitusosuuden loppukahinoissa.
Hiukan tuoretta lisätietoa
Uuden vuoden vanhat kujeet. Enää 2 viikkoa.
Keskiviikko 6.1.2010 /// Voimis
Vuoden vaihtuessa julkaistiin Korttelikupin 2010 kalenteri. Uusi korttelikausi alkaa keskeisesti Lahdesta ja sen jälkeen kiertää Päijät-Hämeen Suunnistusaluetta pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
Ratavaihtoehtoja osallistujien toivomuksesta on edelleen A, B ja C. Ratamestarit tekevät temppujaan talven ja kevään aikana, saas nähdä selviääkö jostain jopa ilman lamppua? Kevään osakilpailut selviävät tuosta sivusta.
Kokonaispisteisiin lasketaan perinteisesti kahdeksasta osakisasta viiden parhaat pisteet. Parhaille kunniaa ja gloriaa sekä kaikille osallistujille hyvä mieli ja kunnon kohennusta.
Tervetuloa mukaan ja ilmoittautukaa ratamestarille ajoissa.
Good bye
Sunnuntai 15.11.2009 /// UG
 Aamulla valpas trio heräsi upeaan aamuun. Aamupalaksi nakkeja, munakokkelia ja munkkia, NAM!
Lämpötila oli heti yli kymmenessä ja lähdimme innolla treeniin majapaikasta käsin. Maasto osoittautui jälleen hyväkulkuiseksi, mutta vihreät olivat paljon hitaampia kuin Turnovin seutuvilla. Korkeuseroa radalla oli mukavasti ja itse rastipisteet haastavia ilman lippuja. Radan loppupuolella porukka oli melkein kasassa ja "ex tempore" -leirikisa numero kaksi julistettiin. Muutama rastiväli mentiin urku auki. Japen suora valinta osoittautui tiekiertoa hitaammaksi, mutta tieltäkin pitää osata poistua oikeasta kohdasta. Viimeisellä rastilla Jape joutui Voimiksen kiinniajamaksi. Itse maalileimaus kuitenkin meni hiukan yli uusien kaistelehakkuiden vuoksi ja Jape kuittasi toisen osakisan voiton. Kämpille tullessa laskimme pisteet yhteen ja yökisan painotus oli sen verran vahvempi, että Voimis oli kingi ennen Tuxia ja Japea. Näin todellinen kokemus näytti miten suunnistetaan! Pistelaskujärjestelmää ei julkaista, koska tulokset taitaisivat muuttua.
Pakkaukset ja Skoda kohden Prahaa. Oli vuorossa keskustan pakollinen turistikierros Kaarlen siltoineen ja avaruuskelloineen.
Oli aika palauttaa auto vuokraamoon ja Petr tuli meitä vastaan. Kaikkien yllätykseksi mies ilmoitti, että hän oli tilannut meille päivällisen vaimoltaan ja eikun syömään. Vieraanvaraisuus oli kohdillaan ja isolla kiitoksella saimme kupumme täyteen apetta.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin tämäkin reissu. Päällimmäisenä mieliimme jäivät hienot suunnistusmaastot, monen kirjavat bussipysäkkikatokset sekä slaavilaisen kauniin kansan ystävällisyys.
Kostin karonkka
Lauantai 14.11.2009 /// UG
Lauantaiaamulla keli oli todella hieno auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Aamulla vuorossa oli karonkkatreeni Kostin maastoissa. Karonkka sisälsi sprintti- ja keskimatkan harjoitukset non-stoppina. Suunnitelma hyvä, mutta poikia "ei kiinnostanut" tuollainen tosi kiva ratojen peräkkäin juokseminen, joten he jättivät sprinttikarttansa kämpille. Tosi reilua! Bojury rules! Maasto harjoituksissa (poikien harjoituksessa) osoittautui todella upeaksi! Lehtikuusia ja mäntyä sisältävä metsä tarjosi todella hyvin juostavan pohjan askellukselle. Maastossa oli myös kivipaaseja, mutta vähemmän ja pienempiä kuin Boran maastossa. Harjoituksen jälkeen oli vuorossa päivän kulttuurihistoriallinen tutustuminen paikalliseen Kostin linnaan.
Iltapäivällä jätimme jäähyväiset ihanan kodikkaalle Turnovin kaupungille ja matka kohti Zvanovicea alkoi. Zvanovicesta meille oli varattu majoitus Legner-hotellista ja siellä meille osoitettiin huone aivan uudesta rivitalosta. Kyseinen majoitus sijaitsi viime vuoden Tsekin mestaruuskilpailujen kartalla, joten paikka siinäkin suhteessa loistava.
Vuorossa oli yösuunnistusharjoitus, josta tuli samalla leirikisa. Ennen leirikisaa osanottajat vaihtoivat ledlamppuihin uudet akut/paristot. Yksi osanottaja pelattiin ulos jo tässä vaiheessa, kun lamppu hiipui ja miehen mieli siinä samalla. Yhteisen mäkisen alkuverryttelyn jälkeen lähdettiin takaa-ajalähtönä 150 sekunnin välein kisaan.
Ykkösen ruskeaa ristiä kaikki luulivat muurahaispesäksi. Sellaista ei tiheikön reunalta löytynyt. Sammunut valopää ajettiin kiinni jo tässä vaiheessa. Kakkoselle edettiin perinteisellä suunta ja matka periaatteella. Toinenkaan muurahaispesä ei ollut paikalla. Kolmoselle suunta ja matka meni kymmenen metriä vasempaan, mutta onneksi kolme kiveä paljasti paikan, mutta edelleen murkkujen koti oli hukassa. Nelosen puu oli varmaan siinä, missä käännyttiin kohti vitosta. Vitosen kivi olikin helppo nakki. Kutosella mentiin taas sivuun ja letkan kasaajan lamppukin ilmestyi näkyviin, mutta loittoni ties minne? Seiska polun vieressä oli selkeä. Kasi meni pitkäksi ja letka oli kasassa tällä rastilla, joka oli samalla maali.
Loppuverkka alkoi tutustamalla kartalla olevaan ristiin, joka tosiaan oli pari metriä korkea INRI-risti keskellä metsää. Myöhemmin selvisi, että se "muurahaispesä" olikin pieni tasanne. Elämä on!
Bora – Liberec – Cisarsky
Perjantai 13.11.2009 /// UG
 Aamu aukeni pilvisenä, mutta matkalaiset olivat intoa täynnä tulevan päivän suunnistuksia odotellessa. Näkymät ikkunoista olivat kumpuilevat ja erittäin agraariset. Samalla huomasimme, että majatalosta löytyi iso määrä hevosia. Ainakin tiun verran heppoja viiletti terassimme alitse laitumelle hirnumaan.
Aamupäivän harjoitukseksi valittiin kivipaaseja sisältävä Boran kartta, mittakaavaltaan 1:5000. Matkalla harjoitukseen poikkesimme Hrad Troskyn linnoituksella. Linnoitus oli suljettu, mutta ens kauel sielläkin kannattaa poiketa. Itse harjoitus osoittautui todella vaativaksi sekä taidollisesti että fyysisesti. Mittakaava ei turhaan ollut 1:5000, mäkeä oli omiin tarpeisiin ja 3,2 kilometrin harjoitukseen aikaa kului lähes tunti! Maasto oli erittäin hienoa pohjaltaan. Rastipisteet kivipaasien kainaloissa, luolissa sekä kapeissa onkaloissa vaativat todella tarkkaa kartanlukua.
Harjoituksen jälkeen pakolliset huoltotoimenpiteet ja samantien uudestaan autoon ja kohti Liberecin maisemia. Liberec vaikutti kansainväliseltä ja mukavalta Lahden kokoiselta kaupungilta. Hiihtokeskus jäi etsimättä ja näkemättä, sillä iltapäivän harjoitus olisi muuten vaarantunut pimeyden takia. Paikalliset kehuivat Cisarskyn maastoa namuksi ja sitä se todella oli. Voimis suunnitteli kartalle, josta puuttuivat polut sekä tiet, viestiharjoituksen. Tsemppi oli kova suunnistettaessa hyväpohjaisessa havumetsässä, jossa korkeuseroa riitti. Lopun pitkällä rastivälillä nousua oli pulska sata metriä. Yökupin ilosanomaa julistettiin Bohemian sydämessä, ihanista ihmisistä, maastoista ja tunnelmista nauttien!
Päivän kuluessa monia teesejä tuli kuultua ja kommentoitua, mutta niitä ei näillä sivuilla voi liiemmälti julkaista, sorry.
Yökuppi on Tour in Turnov
Torstai 12.11.2009 /// UG
 Torstai 12.11.2009
Helmikuussa varattu lentopäivä edessä ja matka kohti Tsekkiä alkoi. Itse lento meni niin normaalisti kuin lento yleensä voi mennä ja lentoemännät olivat kauniita.
Prahan kentällä meitä oli vastassa paikallinen Petr, joka vei meidät autovuokraamolle. Mies ei ollut ihan turha mies, sillä Japsukka sai hänestä iPhone henkiystävän. Vuokraamosta meille oli varattu Renault Megane, mutta se olikin rikki. Varalle löytyi Skoda Fabia 1.4, joka osoittautui tosi vetämättömäksi nuhapumpuksi.
Matka kohti Turnovia alkoi. Ihan suorilla ei Prahasta lähtö onnistunut tältä kokeneeltakaan kaartilta, sillä yhden risteyksen poikkeama Tompan ohjeista vei meidät kaupungin kierrolle. Reilussa tunnissa pääsimme kuitenkin Turnoviin ja edessä oli majoituspaikan hakeminen. Ensimmäiset navigaattorin ohjeet veivät meidät keskelle metsää loppuvan tien päähän. Onneksi meillä oli majapaikan koordinaatit, joilla pääsimme oikean talon pihaan. Talo oli oikea, mutta ovet lukossa ja ikkunoissa kekkaloi vähäpukeisia ihmisiä. Onneksi Petrin veli, Maca, asusteli aivan majapaikan vieressä ja hänet hälytettiin paikalle. Vielä meni hetki, ennenkuin puolipukeisiin omistajiin saatiin kontakti ja ovet auki. Tunnelma oli aluksi "lämpöinen", mutta pienen hetken kuluttua saimme huoneen piharakennuksen yläkerrasta. Nälkä kurni matkalaisten massuissa ja Macan opastuksella löytyi ravintola, joka oli vielä kymmeneltä auki. Pitsan odottelun lomassa pohdittiin Rautakorvessa kymmenen vuotta sitten pidettyä yrityssuunnistusta ja Päijät-Hämeen suunnistusalueen tulevaisuutta. Vihdoin kylläisillä vatsoilla pääsimme huoneistoomme ja samalla alkoi leirikisan virittely.
Kauden listauksia
Perjantai 30.10.2009 /// Tuxi
 Taas on aika listata vuoden merkittävät Yökupin maineteot. Yökuppi on taas jyrännyt syksyn ajan mainetta ja kunniaa osallistujien kesken ja sen ovat tarjonneet loistavilla järjestelyillään ja upeissa puitteissaan eri seurojen ratamestarit avustajineen. Kevät sai siis hienon jatkon!
Jyräystä on niitetty myös maailmalla ilkkapeltoloiden, esaoravien, esahuttusten, marikateinien, yäkurkojen ja kaikkien muiden henkilöiden välityksellä.
Kausi alkoi oman logon valmistumisen aikoihin ja samalla Yökuppi muuttui viralliseksi yhdistykseksi. Logon suunnitteli suunnistuksestakin tuttu Mari Aarikka.
Heti kauden alkuun Wallinin Jouni Hollilanmäessä ja Suomelan Late Pariisissa ratamestaroivat orimattilalaismaastoihin vaativat radat, joilla suunnistajat saivat hyvän ja nautinnollisen alun yösuunnistuskaudelleen. Kevään päätteeksi Laineen Make tarjosi Lakeakalliolla jo perinteikkään vaihtoehtoisen Wapun.
Keväällä ilmestyneessä Orienteering Today-lehdessä oli pulskan pituinen juttu Yökupista. Päätoimittaja Kjell-Erik Kristiansen vieraili Tönnön korttelissa ja innostui jutun tekemiseen tähän kansainväliseen lehteen.
Syksy alkoi perinteisesti Kari "Kookoo" Käyhkön taatun laadun merkeissä. Lahti-Suunnistuksessa usealle tutuksi tullut perinteikäs Rautakorven kartta ei ainakaan helpottunut lampun valokiiloissa. Silti Bäckmanin poika painoi mäissä kuin uroshirvi, ainakin aikansa perusteella.
Elokuun viimeisenä viikkona olikin sitten kauden yksi kohokohdista, ainakin sohvasuunnistajille. Juha "Jusbelius" Hirvosen Hälvälän rata miljoonine suppineen tarjosi live-seurannan myötä ihmetystä/iloa/itkua/vatsanväänteitä ja kaikkea muuta mahdollista kotisohvilla seuranneille. Varsinkin Lehtisen Juuson paluu kolmen vartin seikkailun jälkeen tasan samaan paikkaan polulla, kuin mistä oli lähtenyt oli saavutus, ei ehkä tarkoitus kuitenkaan? Joka tapauksessa Hälvälä osoitti taas haasteellisuutensa ja voin todeta kommentoinnin kotoa käsin olevan hirmu helppoa (itse olin siis koneen ääressä).
Syyskuun alussa Yökupin karavaani siirtyi ensimmäistä kertaa historiansa aikana Pukkilan kamaralle. Vidqvistin Jouni isännöi huippuliigan jälkimainingeissa osakilpailun Iilijärven haastavassa maastossa. Olosuhteet ja puitteet olivat yhdet kauden hienoimmista.
Syyskuun loput osakisat löytyivät Nastolasta, Hollolasta, Asikkalasta ja Lahden Rälssistä. Tapahtumien järjestäjät jälleen A1-luokkaa ja itse tapahtumat sen mukaisia.
SM-yön jälkeen heijastimia haettiin Heinolassa ennen Yökupin järjestämää Päijät-Hämeen Suunnistuksen AM-yökilpailua. AM-yössä organisaatio tuttuun tapaan kypärineen hääriskeli viileässä illassa valkokankaalle heijastettujen tulosten ja aktiivisen kuulutuksen tuodessa suuren kilpailun tuntua.
Toiseksi viimeisen tapahtuman järjesti Mikko "Reituls" Reitti Ahvenaisen supikossa. Sitten olikin jo Tapanilan perinteinen päätöstapahtuma saunoineen, makkaroineen ja mehuineen. Voimis-Jokinen ilmoitti jo varhaisessa vaiheessa, että finaalissa saa sitä mistä on aina haaveiltu eli yösuunnistusta reilummilla matkoilla. A-radan rapian yhdentoista kilometrin matka sai kovimpienkin sällien selkämykset märiksi ja pitkän matkan kokeilu saanee jatkoa tulevaisuudessa.
Kaudella oli yksi osakilpailu vähemmän kuin vuonna 2008, mutta suoritusten määrä kasvoi reilulla kymmenellä, nyt 806 suoritusta. Keskiarvoksi tuli lähes 57 suoritusta/osakilpailu.
Näillä eväin kohti joulua ja Korttelia. Ensi vuodelle on kaksi ratamestaria jo varmistanut halukkuutensa toimia tehtävässä, joten ainakin pari tapahtumaa tulossa.
"Jos pummi kuitenkin tulee"
Torstai 29.10.2009 /// Sulttaani
 No tulihan se. Tarkasti ne oli finaalin alla opiskeltu, herra Yökurkon (kuvassa) teesitykset nimittäin. Vaikkei fyysisesti aivan ottipäivä ollutkaan niin mitään meriselityksiä en pysty itselleni myymään jos tekee virheitä maastossa, jossa alun kolmatta sataa kertaa on kartta kädessä paineltu laikka punasena.
Se siitä. Päästään itse asiaan, eli Voimis - tää ei jää tähän. Kun kartalta pöllitään puolensataa vesiviivaa niin siitä ei edes hallituksen jäsen selviä pelkällä olankohautuksella. Siitä huolimatta, ja jostain kumman syystä, tuloslistan kärkipäässä kekkaloi jannu (olevinaan niin nopia ettei meinaa ehtiä kuvaan), joka on huhupuheiden mukaan ollut jopa Yökuppia suuremmissa (en usko) kinkereissä tällä kaudella pokkaamassa arvometallia.
Yhtä kaikki, Tapanilan finaalikuppi on mielestäni kannuksensa ansainnut myös vuosiksi eteenpäin. Puitteet kauden viimeiseen otatukseen ovat makkaroineen ja saunoineen parasta mitä näillä kulmilla on tarjota. Radatkin olivat tällä kertaa varsin miehekkäät, näin sen pitääkin olla!
Finaali siis käytiin ja osanotto oli runsasta. Vuoden 2009 saldoksi saimme jälleen uuden kausiennätyksen suoritusten määrässä. Tästä ja kaikesta muusta Yökuppi ry:n kuluneesta vuodesta kertoo lähipäivinä (rakastettu ja) vihattu puheenjohtajamme Tuxi Tuxilainen.
Korttelikuppia odotellessa.
|
